Murau’ssa rautatie ja puinen kävelysilta ylittävät saman joen, josta kaupunki on saanut nimensä. Ylempänä ovat vanhat kadut ja linna, ja lähistöllä toimii yhä panimo, jonka olut tunnetaan oman piirin ulkopuolellakin. Steiermarkin pieni kaupunki näyttää, miten metsä, vesi ja käsityö muuttuvat työksi ja elinkeinoksi, eivät vain maisemaksi.
Keskiaikainen markkinapaikka, ei roomalainen perustus
Steiermarkin historiallisen yhdistyksen kronikka mainitsee Muorowen linnan vuonna 1250 ja Otto II Liechtensteinilaisen myöntämät markkinaoikeudet vuonna 1298. Nämä ovat dokumentoituja keskiaikaisia vaiheita, eivät todiste antiikin aikaisesta tai roomalaisesta perustamisesta. Kronikassa mainitaan myös Matteuksen kirkon vihkiminen vuonna 1296 ja Anna Neumannin hankkima Murau’n herruus vuonna 1574. Nykyinen linna alkoi korvata vanhempaa linnaa vuonna 1628. Kaduilta käsin joen, torin ja linnan yhteys hahmottuu paremmin kuin yhdestä näköalapaikasta.
Panimon oma historiikki erottaa varhaisen oluenpanon nykyisestä toimipaikasta: panimomestareita mainitaan Murau’ssa vuonna 1441, ja nykyisessä panimorakennuksessa tuotanto alkoi epävarmuudesta huolimatta arviolta vuonna 1495. Alueen talouteen kuuluvat myös metsätalous ja matkailu. Alueellinen matkailusivusto kutsuu Murauta Itävallan ”puupääkaupungiksi” ja esittelee puu- ja uusiutuvan energian hankkeita. Kyse on markkinointinimestä, ei tilastosta, joka kuvaisi kaikkia työpaikkoja. Murau’n vesivoimala avattiin vuonna 1908 pääasiassa panimon sähköntarpeisiin, mikä liitti joen suoraan teollisuuteen.
Junalla kaupunkiin, sitten kävellen
Statistik Austrian mukaan kunnassa oli 3 337 asukasta 1. tammikuuta 2026, ei pelkästään vanhassa keskustassa. Grazista tai Klagenfurtista ÖBB:n reitti 600 vie Unzmarktiin. Alueellinen liikenneopas neuvoo jatkamaan R81 Murtalbahn -junalla tai busseilla 890/892 Murau’n asemalle. Tarkista vaihdot ja mahdolliset liikennöintimuutokset. Asemalta ylitä vuonna 1995 valmistunut puinen Mursteg-kävelysilta ja jatka Schillerplatzilta panimon ohi kohti vanhaa keskustaa ja linnaa. Moderni silta kertoo laakson materiaalitaloudesta jo ennen keskiaikaisia rakennuksia.