Kitzbühel esitellään usein hiihtokilpailun kautta. Vanhan keskustan komeat talot kertovat kuitenkin vanhemmasta vaurauden lähteestä: kaivostoiminnasta. Kupari, kaupunkioikeudet ja rautatie muodostavat yhdessä vuoristokohteen historian.
Ennen kaupunkioikeuksia ja niiden jälkeen
Kitzbühelin museo esittelee merkkejä kuparin työstöstä alueella noin vuodelta 1300 eaa. Ne osoittavat toimintaa alueella, eivät katkeamatonta kaupunkihistoriaa eivätkä roomalaista perustamista. Vanhempi kunnallinen kertomus erottaa vuonna 1165 mainitun Marquard von Chizbühelin tarinasta, jonka mukaan baijerilaiset tulokkaat nimesivät kukkulan nuorten gemssien mukaan. Kyse on paikallisesta legendasta, ei todistetusta nimen alkuperästä. Kaupunginarkisto kirjaa varmemmin kaupunkioikeudet myöntävän asiakirjan 6. kesäkuuta 1271. Se oli oikeudellinen merkkipaalu, ei asutuksen alku.
1500-luvun puolivälistä alkaen läheiset Rerobichlin hopea- ja kuparikaivokset toivat seudulle uutta merkitystä. Museon perusnäyttelyn mukaan kaivoshallinnon ja varakkaiden porvarien rakennukset muovasivat nykyisiä katuja. Keskusta, jota usein pidetään kokonaan keskiaikaisena, on suurelta osin uuden ajan alusta. Hinterstadtin museo ja Alfons Walden kokoelma avaavat tätä kerroksellista historiaa. Hinterobernauhun johtava kotiseutureitti vie vuonna 1559 rakennettuun maatilaan, joka esittelee työtä ennen matkailun kasvua.
Talviurheilukohteen synty
Kaupunginarkisto ajoittaa rautatieyhteyden vuoteen 1875 ja yhdistää talviurheilun nousun Franz Reischiin 1890-luvulla. Museo kertoo, miten majoitus, hiihdonopetus ja vuoristo-oppaat loivat uusia elinkeinoja perinteisten rinnalle. Kaivostoiminta muovasi osan kaupunkikuvasta, jota matkailijat myöhemmin auttoivat säilyttämään ja tekemään tunnetuksi. Nykyään tapahtumat, hotellit, ravintolat ja ulkoilupalvelut elävät tavallisen asuinkunnan rinnalla. Statistik Austrian mukaan kunnassa oli 8 254 asukasta 31. lokakuuta 2025; vuoden 2021 laskennassa kirjattiin 1 526 työpaikkaa.
Innsbruckista pääsee junalla Wörglin kautta ÖBB:n reittiä 201. Salzburgista reitti 200 vie Zell am Seehen, josta jatketaan reitillä 201; tarkista todellinen vaihtoyhteys. Matkailutoimisto erottaa pääaseman Hahnenkamm- ja Schwarzsee-pysäkeistä. Tarkista junat, museon aukiolo sekä vuoriston olosuhteet.