Kaksi keskusta, yksi järvien ja metsien maisema

Pertunmaa avautuu parhaiten järvien ja metsien muodostamana alueena, ei yhtenä tiiviinä taajamana. Entinen kunta sijaitsee Etelä-Savossa, lähellä Hämeen ja Savon kulttuurirajaa. Kirkonkylä elää järvimaiseman ja paikallisten palvelujen äärellä; noin kymmenen kilometrin päässä Kuortti liittyy valtatie 5:n liikenteeseen. Kuortti on kätevä pysähdyspaikka, mutta se ei ole koko Pertunmaa. Vähän matkaa sivummalla Pienivesi, Peruvesi ja niiden välissä virtaava Pankajoki antavat kävelylle ja kylän arjelle toisen mittakaavan.

Vanhoja kuntatietoja lukiessa hallinnollinen muutos on syytä huomata. Pertunmaan kunta lakkasi 31. joulukuuta 2024, ja alue liittyi Mäntyharjun kuntaan 1. tammikuuta 2025. Tässä käytetty viimeinen asukasluku on 1 527 entisen kunnan alueella 31.12.2024. Se ei kuvaa pelkkää kirkonkylää eikä nykyisen Mäntyharjun koko väestöä. Entisen kunnan pinta-ala oli 454,3 neliökilometriä, josta järvet ja lammet muodostivat noin kuudesosan. Vuoden 2024 paikallisjulkaisun mukaan alueella oli 1 733 vapaa-ajan asuntoa vuonna 2023. Mökkiläiset ja kesävieraat näkyvät siinä, miten maiseman käyttö ja palvelujen kysyntä vaihtelevat vuodenaikojen mukana.

Hallinnon historiaa ja maaseudun toimeentuloa

Pertunmaan menneisyydestä kannattaa erottaa paikallisen asutuksen historia ja kunnan hallinnollinen historia. Entisen kunnan historiatieto ajoittaa kunnan perustamisen vuoteen 1926 ja seurakunnan itsenäistymisen vuoteen 1924. Ne kertovat paikallisen hallinnon muotoutumisesta, eivät muinaisesta perustamisesta. Kaskiviljely näkyy yhä entisen kunnan vaakunan symboliikassa ja vuoden 2024 paikallisjulkaisussa. Maa- ja metsätalous kuuluvat alueen maaseutuperintöön; myöhemmin valtatie 5:n varrelle kasvanut Kuortti on palvellut matkaajia pysähtymis-, polttoaine- ja asiointipaikkana. Nykyiseen kuvaan kuuluvat myös järviloma, vapaa-ajan asunnot, pienimuotoinen matkailu ja yhdistystoiminta. Niiden rinnalla kirkonkylä ja kylät ovat edelleen asuttuja ja toimivia paikkoja.

Vuonna 1929 valmistunut puukirkko kertoo konkreettisesti, miten rakennettiin käytettävissä olevista aineksista. Rakennusmestari Matti Vihosen suunnittelema lyhytsakarainen ristikirkko sai osan hirsistään Hartolan vanhasta kirkosta ja väliaikaisesta rukoushuoneesta. Paikallisen matkailusivun mukaan talkoolaiset kuljettivat hirret hevosilla noin 300 kuormassa. Kirkko kuuluu nykyisin Mäntyharjun seurakuntaan. Sen ympäriltä alkava noin kilometrin historiapolku kulkee kymmenen opastaulun kautta: reitillä tulevat vastaan muun muassa vanha kirkonkylä, Pankajoki, saha ja paikallishallinnon synty. Se tarjoaa helpon tavan aloittaa Pertunmaahan tutustuminen jalan.

Vanha-Rantalan löytö ja sen rajat

Vanha-Rantalan talon lähipellolta löytyi hautaraunio vuonna 1928, ja arkeologi Nils Cleve tutki sen seuraavana vuonna. Korujen, lasimassahelmien ja pienen veitsen perusteella hauta on tulkittu varakkaan naisen haudaksi noin vuodelta 1000. Löytö osoittaa, että alueella oli yhteyksiä ja toimintaa, vaikka se on usein mielletty tuon ajan erämaaksi. Etelä-Savon museoiden esittämä ajatus turkiskaupan vaurastuttamasta eräasemasta on mahdollisuus, ei vahvistettu tapahtumakuvaus. Hautaesineet ovat Suomen kansallismuseon kokoelmissa. Vanha-Rantalan eteisessä on paikallinen arkeologianäyttely ja pihalla vuoden 1973 muistokivi. Tällainen ero todetun löydön ja sitä selittävän hypoteesin välillä tekee paikallishistoriasta kiinnostavan ilman keksittyä perustamismyyttiä.

Vanha-Rantalan rakennukset kertovat myös arkisemmasta historiasta. Tila pysyi saman suvun hallussa vuodesta 1665 vuoteen 1964. Päätalon tupa on 1700-luvulta; myöhemmän rakennusosan huoneissa on talon väen tekemiä tekstiilejä ja huonekaluja. Pihassa ovat alkuperäisillä paikoillaan aitat ja sauna, ja aitoissa esitellään muun muassa pellavan käsittelyä. Talo toimi aikanaan alakansakouluna ja kiertävänä naiskotiteollisuuskouluna, ennen kuin siitä tehtiin museo vuonna 1968. Museo on kesäkauden kohde: vuoden 2026 ilmoitetut aukioloajat ovat jo päättyneet, joten ensi kesän päivät kannattaa varmistaa ennen matkaa.

Joenvarren polku ja retki Kuorttiin

Noin viiden kilometrin Pankapolku seuraa Pankajoen rantoja Pienivedeltä kohti Peruveden päätä. Turkoosit maalimerkit ja risteysten opasteet auttavat seuraamaan reittiä. Maastoon kuuluu vanhoja polkuja, metsäkoneen jälkiä, kosteikkojen pitkospuita ja myös maantien osuus; kyse ei ole syrjäisestä luonnonsuojelualueesta vaan kylämaisemaan liittyvästä ulkoilupolusta. Pieniveden Kisarannassa on nuotiopaikka ja kartta. Polku kulkee kunnan ja yksityisten maanomistajien mailla, joten viljelmiä ja taimikoita tulee varoa ja roskat viedä pois.

Jos haluat yhdistää kaksi taajamaa jalan, Pertunmaan kirkonkylän ja Kuortin välinen merkitty reitti on 12,5 kilometriä. Nipulin laavu on viiden kilometrin päässä kirkonkylältä ja 7,5 kilometrin päässä Kuortista, joten sinne voi tehdä edestakaisen retken. Taukopisteillä on tulipaikkoja ja käymälöitä, mutta ei juomakelpoista vettä. Sillat, pitkospuut ja kalliot voivat olla liukkaita, ja kosteikko-osuudet vaativat tukevat kengät. Kuortissa Jokipellon traktori- ja maatalousmuseo kokoaa yhteen kymmeniä kunnostettuja traktoreita, satoja moottorisahoja sekä vanhaa koti- ja maatalouskalustoa. Tavallinen aukiolo painottuu kesä-heinäkuun viikonloppuihin; muina aikoina vierailusta sovitaan erikseen.

Saapuminen ja palvelut

Autolla valtatie 5 kulkee Kuortin kautta. Etelästä tullaan Heinolan ja Lahden suunnasta, pohjoisesta Mikkelistä; Kuortista kirkonkylälle jatketaan paikallistietä noin kymmenen kilometriä. Kuortin liikenneasema on ilmoitettu ympärivuorokautiseksi, ja se helpottaa tankkausta ja matkan tauottamista. Visit Pertunmaan sivusto kokoaa alueen mökki- ja majoitusvaihtoehtoja, luontokohteita ja kausitapahtumia. Pieniveden rantatorilla järjestetään Pertuntori kesälauantaisin; kunkin vuoden päivämäärät julkaistaan erikseen.

Joukkoliikenteeseen on hyvä varata aikaa. Traficomin aikataulussa Pertunmaan ja Mikkelin välinen vuoro on julkaistu 6.6.2027 saakka: Pertunmaalta lähdetään aamulla ja Mikkelistä palataan iltapäivällä niillä viikonpäivillä, jotka aikataulun merkinnät määrittävät. Mäntyharjun kunnan asiointiliikenne kulkee entisen Pertunmaan alueella kutsutaksina, ja kirkonkylän ja Kuortin välinen yhteys on nykyisessä reittilistassa perjantaisin. Kyyti pitää tilata edellisenä arkipäivänä puoleenpäivään mennessä. Tarkista aina kulkupäivä, pysäkki ja tilausohje ennen matkaa. Rautatieasema on Mäntyharjussa, joten junamatkaan on yhdistettävä erillinen jatkokuljetus. Alueen museot, polut ja majoituspaikat sijaitsevat erillään toisistaan, joten myös ruoka- ja ostospysähdykset kannattaa suunnitella etukäteen.

Pertunmaassa ei tarvitse valita maantien ja järvimaiseman välillä. Kuortti tarjoaa käytännöllisen saapumispisteen, kirkonkylän polut ja museot avaavat paikallista muistia, ja Pankajoki johdattaa kävelijän vesien väliin. Kun jättää aikatauluun väljyyttä ja yhdistää yhden tai kaksi kohdetta päivässä, entisen kunnan laajuus muuttuu rasitteesta osaksi kokemusta.

Hyödyllisiä vierailulinkkejä