Hyrynsalmi hahmottuu parhaiten laajana Kainuun kuntana, ei yhtenä matkailukeskuksena. Tilastokeskuksen mukaan kunnassa asui 1 984 ihmistä 31. joulukuuta 2025. Luku koskee koko kuntaa, ei vain kirkonkylää. Maisema vuorottelee metsien, vaarojen, jokien ja järvien kanssa, ja asutus levittäytyy useisiin kyliin. Myös matkailijan kannattaa ajatella Hyrynsalmea kokonaisuutena: kirkonkylässä ovat seurakunnan ja sotavuosien jäljet, kun taas Syväjärven rannalla sijaitseva Ukkohalla muodostaa erillisen majoitus- ja ulkoilukeskuksen.

Paikan omaleimaisuus syntyy siitä, miten työ, liikkuminen ja luonto ovat muovanneet toisiaan. Pystyssä säilynyt puukirkko, vankityövoimalla rakennettu sotarautatie, terva- ja tärpättitehdas, vanhat pihapiirit ja nykyinen matkailukylä kertovat eri vaiheista samassa metsäisessä sisämaassa. Ne eivät ole irrallisia nähtävyyksiä, vaan tapoja ymmärtää, millaista arki on ollut alueella, jossa metsät, vesistöt ja pitkät välimatkat ovat aina näkyneet ihmisten elämässä.

Kirkko, joka säilyi palaneessa kirkonkylässä

Hyrynsalmen puukirkko valmistui vuonna 1786, samana vuonna kuin seurakunta itsenäistyi Paltamosta. Kirkon suunnitteli ja rakensi Jaakko Rijf. Tasavartinen ristikirkko kuuluu aikansa puukirkkojen rakennusperinteeseen. Kellotapuli valmistui Jaakko Kuorikosken johdolla vuonna 1840; pienempi kello on vuodelta 1787 ja suurempi vuodelta 1873. Oululaisen Gustaf Hedmanin alttaritaulu on 1830-luvulta. Kirkkoa kannattaa katsoa eri aikakerrostumien kohtaamisena: 1700-luvun rakennus elää myöhempien esineiden ja paikallisten sukupolvien käytön kautta.

Jatkosodan loppuvaiheessa, 20. syyskuuta 1944, saksalaiset polttivat kunnan mukaan lähes koko kirkonkylän. Kirkko oli ainoa ehjänä säilynyt rakennus. Pääsillat tuhottiin, ja noin viidennes kunnan rakennuskannasta vaurioitui tai tuhoutui. Palon syy ei ole varma. Kunnan esittämät vaihtoehdot ovat vahinko, pelko venäläisten etenemisestä tai tuhotun maan strategia, mutta mikään niistä ei ole vahvistettu selitys. Kunnanvirastossa esillä oleva pienoismalli kuvaa kylää ennen paloa ja auttaa ymmärtämään tapahtuman laajuutta ilman, että epävarmasta asiasta tehdään tarinaa.

Kenttärata ja sen raskas historia

Vuosina 1942–1944 saksalaiset rakensivat Hyrynsalmelta 178 kilometrin kapearaiteisen kenttäradan Vanttajan suuntaan lähelle Kuusamoa. Rataa suunniteltiin jatkettavaksi Kiestinkiin, mutta syyskuun 1944 rauhansopimus katkaisi hankkeen. Hyrynsalmen kunnan mukaan rakentamiseen pakotettiin 3 521 vankia kahdeksasta maasta. Työ tehtiin hakkujen ja lapioiden avulla ilman varsinaisia työkoneita. Hyrynsalmen asema-alueelle syntyi laaja sivuraiteiden, korjaamojen, parakkien ja vankileirien kokonaisuus. Perääntyessään saksalaiset tuhosivat rakentamansa järjestelmät.

Siksi vanha asemanseutu on muutakin kuin hylätyn liikenteen jäänne. Kunnan pienoismallit esittävät sekä asema-aluetta että paloa edeltänyttä kirkonkylää säilyneiden karttojen ja tietojen perusteella. Kenttäradan historia muistuttaa myös siitä, kuka infrastruktuurin rakensi ja millä ehdoilla. Hyrynsalmelle ei pidä suunnitella nykyistä junamatkaa: sotarautatie kuuluu menneisyyteen, eikä se ole matkailijoita kuljettava museorata. Saapuminen on järjestettävä maanteitse tai tarkistamalla linja-autoyhteydet.

Putouksia, rotkoja ja metsäpolkuja

Komulanköngäs on Hyrynsalmen vaikuttavimpia luontokohteita. Kaksihaarainen putous kuuluu Syväjokeen, joka alkaa Lauttajärvestä muutaman kilometrin päässä Ukkohallasta. Aiempi nimi Lauttaköngäs viittasi läheiseen järveen. Könkään vierellä on vanha mylly, jonka sivu-uoma on louhittu erilleen joesta; vanha kansa kutsui väylää sanalla ”rosvohotu”. Nimi on paikallista sanastoa, ei todiste ryövärikertomuksesta. Putouksen voi yhdistää Ukkohallan vierailuun, mutta vedenkorkeus, polkujen kunto ja pääsy kannattaa tarkistaa ennen lähtöä.

Vorlokin syvät kalliorepeämät sijaitsevat UKK-reitillä kirkonkylän ja Komulankönkään välisellä osuudella. Varjoisissa pohjissa voi olla lunta ja jäätä keskikesälläkin, joten pitävä jalkine ja varovaisuus ovat tarpeen. Hakokylän Hiidenkirkko on Ylä-Tervajärven itäpäässä; lähilaavu on vastarannalla. Nimi herättää mielikuvia kansanperinteestä, mutta kunnan matkailutieto kertoo kohteen sijainnin eikä esitä sille todennettua muinaishistoriaa. Siksi sitä on rehellisintä kuvata näyttävänä kallio- ja maisemakohteena, ellei lisänäyttöä löydy.

Lyhyempään retkeen sopii Vuorilampi. Kuhmon tieltä, noin kymmenen kilometrin päässä kirkonkylästä itään, lähtee hieman yli kahden kilometrin merkitty polku. Lammen rannalla on kiertävä luontopolku, laavu, pöytä ja nuotiopaikka. Mustarindan polku kulkee Paljakanvaaran vanhassa metsässä; vaihtoehtoisia reittejä on yhteensä noin kolme kilometriä, ja 700 metrin punainen reitti johtaa näkötornille. Suotuisalla säällä tornista voi nähdä samanaikaisesti kaksitoista Kainuun korkeinta vaaraa. Luvankosken rengasreitti vie koskimaisemaan ja vanhalle Niskalan tilalle noin 15 minuutin ajomatkan päähän keskustasta. Näin retken mittakaavan voi valita lyhyestä näköalapolusta pidempään jokivarren kierrokseen.

Talomuseo, tervan tuotanto ja nykyiset elinkeinot

Kaunislehdon talomuseo tuo esiin tavallisen hyrynsalmelaisen maatilan 1900-luvun vaihteessa. Pihapiirin asemakaava on alkuperäinen, vaikka osa rakennuksista on siirretty muualta kunnan alueelta. Museo ei kuvaa kartanoa vaan maaseudun arkea ja työtä. Se on ollut avoinna kesäkuukausina, joten ajantasaiset aukiolopäivät kannattaa tarkistaa ennen matkaa.

Löytöjoen varrella sijaitseva terva- ja tärpättitehdas rakennettiin vuonna 1924. Rakennuttaja Johan Alfred Heikkinen, Hallan Ukko, oli myös valtiopäivämies ja paikallisten elinkeinojen kehittäjä. Tehdas yhdistää Kainuun metsätalouden konkreettiseen jokimaisemaan. Vierailut järjestetään opastettuina Hyrynsalmen Vanhan Aseman kautta, eikä paikalle pidä olettaa pääsevän ilman sopimista. Myös Jääkäripirtissä käynnit ovat vain opastettuja. Kunnan taloussuunnitelma kuvaa nykyistä elinkeinorakennetta, jossa palvelut ovat suurin työllistäjä ja niiden rinnalla vaikuttavat metsä- ja biotalous, maatalous, marjat, matkailu sekä tuulivoimarakentaminen. Luvut koskevat tiettyjä vuosia, eivätkä suunnitelmat tarkoita, että jokainen hanke olisi jo valmis tai palvelu aina avoinna.

Ukkohalla kokoaa Syväjärven rannalle majoitusta, ravintoloita, marketin ja kahvilan sekä hiihto-, retkeily-, pyöräily- ja vesiliikuntamahdollisuuksia, keilahallin ja hyvinvointipalveluja. Tarjonta muuttuu sesongin mukaan, joten varaukset ja aukioloajat on tarkistettava. Suopotkupallon MM-kisat tuovat alueelle kesällä omanlaisensa tapahtumaviikonlopun; kunta kertoo tyypillisessä turnauksessa olevan noin 2 000 osallistujaa. Hyrynsalmi sopii siis sekä hiljaiseen luontolomaan että vilkkaaseen tapahtumavierailuun, kun matka suunnitellaan oikean kauden mukaan.

Saapuminen ja käytännön suunnittelu

Kunnan liikenneselvityksessä etäisyydeksi Kajaaniin ilmoitetaan noin 70 kilometriä, Suomussalmelle 37 ja Puolangalle 52. Valtatie 5/E63 on tärkein pohjois-eteläsuuntainen yhteys, ja seututiet johtavat kirkonkylästä eri kyliin ja kohteisiin. Linja-autolla saapuvan kannattaa hakea yhteys Kajaanista tai muualta Matkahuollon reittioppaasta juuri omalle matkustuspäivälleen. Kunnan sisällä kohteet ovat hajallaan, eikä säännöllistä turistibussia kirkonkylän, Ukkohallan ja kaikkien retkeilyreittien välillä pidä olettaa. Kunnan asiointiliikenne palvelee joitakin kyliä tiettyinä viikonpäivinä; reitit eivät ole kiinteitä ja kuljettajaan on otettava yhteyttä ajopäivänä. Selvitä kunnasta erikseen, voiko matkailija käyttää tiettyä kuljetusta.

Ensimmäisen käynnin voi rakentaa kirkon ja sotahistoriallisten pienoismallien ympärille ja jatkaa Kaunislehtoon. Ukkohalla, Komulanköngäs ja Vorlokki kannattaa varata omaksi retkipäiväkseen; tervatehdas, Jääkäripirtti ja kauempana olevat polut vaativat enemmän järjestelyjä. Tarkista kuljetukset, opastusten saatavuus, kausipalvelut, sää sekä reittien kunto ennen kuin lähdet keskustasta. Hyrynsalmin vahvuus on vastakohtaisuudessa: vaikeaa historiaa kantavan kylän läheltä avautuu maisema, jota voi tutkia rauhallisesti metsien, vesien ja vaarojen kautta.

Hyödyllisiä linkkejä vierailun suunnitteluun