Valkeakoski avautuu parhaiten veden ja työn kautta. Kaupungin keskusta on kanavan äärellä Mallasveden ja Vanajaveden välissä, mutta kunnan maisema jatkuu vanhan Sääksmäen kyliin, harjuille ja kartanoihin. Punatiilinen tehdasrakennus, jalkapallomuseo ja rautakautinen muinaislinna kuuluvat samaan paikalliseen kertomukseen. Tilastokeskuksen mukaan Valkeakosken koko kunnassa asui 20 762 ihmistä 31. joulukuuta 2025. Luku ei tarkoita pelkkää keskustaa.
Koskesta kasvoi teollisuuskaupunki
Valkeakosken koski palveli myllyjä jo keskiajalla. Kunnan historiatiedon mukaan Sääksmäen mahtipitäjä mainitaan kirjallisesti ensimmäisen kerran vuonna 1340 ja Walkiakoski esiintyy asiakirjoissa 1400-luvulla. Veneillä tuotiin viljaa kaukaakin jauhettavaksi. Vuonna 1869 valmistunut kanava teki vesireitistä aiempaa merkittävämmän, ja rannalle rakennettiin puuhiomo sekä paperitehdas. Suomen ensimmäinen selluloosatehdas käynnistyi kaupungin historiatiedon mukaan Valkeakoskella vuonna 1880. Teollinen alku ei siis ole tarina yhdestä perustajasta vaan vesivoiman, kuljetuksen, yritysten ja kasvavan työväestön yhteensovittumisesta.
Valkeakoski erosi Sääksmäestä kauppalana vuonna 1923, sai kaupunkioikeudet 1963 ja vanha Sääksmäen kunta liitettiin siihen 1973. Toisen maailmansodan jälkeen teollisuus ja väkiluku kasvoivat nopeasti. Paperiyhtiön ja kaupungin pitkä yhteys näkyy yhä keskustan rakennuksissa ja paikallisessa muistissa, vaikka teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet. Kaupungin 1.1.2025 päivätyssä suurimpien työnantajien luettelossa ovat kaupungin ja Pirkanmaan hyvinvointialueen lisäksi Saarioinen, UPM, Amcor ja Walki. Rinnakkain näkyvät julkiset palvelut, elintarviketuotanto, paperi ja pakkausteollisuus: Valkeakoski on edelleen elävä työssäkäynnin keskus, ei vain menneen tehdasajan ulkomuseo.
Myllysaari yhdistää paperin ja jalkapallon
Keskustan kanavanrannassa sijaitseva Myllysaaren museo toimii vanhassa punatiilisessä tehdasrakennuksessa. Perusnäyttely Vana kertoo Valkeakosken ja Sääksmäen alueesta rautakaudelta nykypäivään. Paikallisen arkielämän rinnalla esitellään paperiteollisuuden ja muun työn historiaa. Samassa rakennuksessa toimii Suomen Jalkapallomuseo, jossa valokuvat, pelipaidat, varusteet, palkinnot ja kertomukset kuvaavat lajin kehitystä. Ravintolasalissa on myös harvinainen venetsialainen gondoli, jonka teollisuusjohtaja Juuso Walden hankki kaupunkiin. Museon näyttelyt ja jalkapallomuseo muodostavat yhteisen käyntikohteen; aukiolo kannattaa tarkistaa etukäteen.
Jalkapallo näkyy kaupungissa museota laajemmin. FC Haka pelaa Tehtaan kentällä – jo nimi kertoo seuran ja tehdaskaupungin yhteisestä historiasta. Kaupungin huomionosoitussivu luettelee seuralle yhdeksän Suomen mestaruutta ja kaksitoista Suomen Cupin voittoa. Ne ovat historiallisia saavutuksia, eivät lupaus tämänhetkisestä menestyksestä; otteluun aikovan kannattaa tarkistaa ajankohtainen ohjelma. Kauppilanmäen museoalueella puolestaan viisi vanhaa asuinrakennusta valottaa paperityöläisten asunto-oloja noin vuosina 1870–1920. Piha on yleinen puisto, mutta talojen sisätiloihin tutustutaan tavallisesti oppaan kanssa kesäkaudella.
Rapola, Voipaala ja Sääksmäen kerrokset
Noin kahdeksan kilometrin päässä keskustasta Sääksmäen maisema on toisenlainen. Rapolanharjulla on Suomen suurimpana muinaislinna-alueena tunnettu Rapolan linnavuori, jota käytettiin ainakin noin vuosina 800–1250. Arkeologisissa tutkimuksissa on löydetty asuinpaikkoja, liesikuoppia, yli sadan röykkiön hauta-alue, rautakautinen pelto sekä muinaissatama Saunalahden rannalta. Löydöt kertovat asutuksesta ja liikkumisesta; ne eivät osoita yhtä tunnettua perustajaa eivätkä ratkaise kaikkia menneisyyden kysymyksiä. Siksi konkreettiset arkeologiset jäljet ovat parempi lähtökohta kuin dokumentoimaton perustamismyytti.
Voipaalan taidekeskuksen pihasta lähtee kaksi opastettua luonto- ja muinaispolkua, 1,6 ja 6 kilometriä. Lyhyempi kulkee harjun reunaa ja tarjoaa näkymiä Vanajavedelle, mutta maasto on epätasaista ja nousut sekä laskut tuntuvia; reitti ei sovi pyörätuolille. Voipaalassa nykytaide, tapahtumat, kartanokahvila ja barokkivaikutteinen puutarha täydentävät harjuretkeä. Kartanon juuret ulottuvat keskiajalle, ja Sääksmäkeen liittyvä Voipaala mainitaan vuoden 1340 paavillisessa kirjeessä. Nykyinen päärakennus on kuitenkin vuodelta 1912. Lähellä oleva Sääksmäen kivikirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla, ja siellä on säilynyt puuveistoksia aiemmasta kirkosta. Maiseman eri aikakaudet ovat vierekkäin, mutta niitä ei pidä sekoittaa yhdeksi ajattomaksi muinaisjäännökseksi.
Emil Wikströmin Visavuori on erillinen käyntikohde Vanajaveden äärellä. Kuvanveistäjä rakensi ateljeensa ja kotinsa 1900-luvun alussa. Hirsirakennuksen erikoinen tähtitorni, puutarha ja veistokset valottavat kansallisromanttisen ajan taiteilijaelämää; Kari-paviljongissa esitellään Wikströmin tyttärenpojan, pilapiirtäjä Kari Suomalaisen, tuotantoa. Vanhan valimon kahvila palvelee kesäisin, ja Visavuoreen voi saapua myös vesitse risteilykaudella. Museoiden aukiolo ja laivavuorot vaihtelevat, joten ne on syytä tarkistaa ennen retkeä.
Järvimaisemaa keskustasta ja saapuminen
Luontoon pääsee keskustastakin. Riippusiltojen lenkki on 3,3 kilometrin maisemareitti, jonka kävelee noin tunnissa. Sen varrella ovat Kirjaslammen ja Apian uimapaikat, nuotiopaikat ja ulkokuntosali. Kaupunki kuvaa reittiä helpoksi, mutta se ei ole esteetön. Muualla kunnassa on useita lyhyitä, 1–2,2 kilometrin luontopolkuja. Kanava yhdistää Mallasveden ja Vanajaveden, ja keskusta sekä sen palvelut ovat lähellä sisävesisatamaa.
Tampereelta Valkeakoskelle on noin 35 kilometriä. Kaupungin matkailutiedon mukaan Nysse-busseja kulkee tavallisesti kerran tai kahdesti tunnissa ja matka kestää noin 35–45 minuuttia. Vuorotarjonta muuttuu kausittain, joten ajantasainen reittiopas on tärkeä. Lähin rautatieasema on Toijalassa, 20 kilometrin päässä; VAU-bussilla on yhteyksiä myös Akaan ja Urjalan suuntaan sekä junille. Hämeenlinnaan on noin 46 kilometriä, Helsinkiin maanteitse noin 145 kilometriä ja Tampere-Pirkkalan lentoasemalle noin 40 kilometriä. Valkeakosken ja Helsingin välillä liikennöi myös pikavuoroja. Vesitse pääsee kanavan kautta pohjoisen ja etelän järvireiteille; Tampereen ja Hämeenlinnan välisten risteilyjen pysähdyspaikkoihin ovat kuuluneet Sääksmäen silta ja Visavuori. Tarkista aina bussien, junien ja laivojen päivät sekä ajat.
Ensimmäinen päivä sopii Myllysaaren, kanavanrannan ja riippusiltojen lenkin yhdistämiseen. Toisena voi suunnata Sääksmäelle, kiertää Rapolan polun, käydä Voipaalan näyttelyissä ja puutarhassa sekä nähdä kirkon; Visavuori kannattaa ottaa mukaan, jos kuljetus ja aukiolo sopivat. Valkeakoski ei tiivisty yhteen nähtävyyteen. Sen kiinnostavuus syntyy siitä, miten myllyjen vesireitti, paperiteollisuus, jalkapallo ja Sääksmäen vanha kulttuurimaisema kohtaavat samalla järviseudulla.