Kittilä tarkoittaa usein matkailijan puheessa Leviä, vaikka kunta on paljon laskettelukeskusta laajempi. Tunturi-Lapissa sijaitsevalla Kittilällä on yli 8 000 neliökilometriä pinta-alaa ja noin kolmekymmentä kylää; pohjoisimman ja eteläisimmän kylän väliä on yli 140 kilometriä. Sirkan ja Levin vilkkaat palvelut, Kittilän kirkonkylä, jokivarsien asutukset ja tunturien takaiset erämaat kuuluvat samaan kuntaan. Mittakaava vaikuttaa matkailuun: tukikohta kannattaa valita harkiten, ajomatkoille varata aikaa eikä lomakeskuksen bussin pidä olettaa kulkevan joka kylään.
Asukasluku kertoo koko kunnan tilanteesta
Tilastokeskuksen lopullisen väestötaulukon mukaan Kittilässä oli 6 973 asukasta 31.12.2025. Luku koskee koko kuntaa, ei vain Kittilän kylää tai Levin matkailukeskusta. Kittilän kunnan tilinpäätöksessä vuoden 2025 lopun väkiluvuksi ilmoitetaan 6 979. Virallisten julkaisujen välillä on kuuden asukkaan ero, joten tässä käytetään Tilastokeskuksen lopullista taulukkoa. Pieni vakituinen väestö elää rinnakkain kausittain vaihtuvan matkailijamäärän kanssa, ja asutus sekä palvelut levittäytyvät laajalle pohjoiseen maisemaan.
Vanhaa asutusta, kerroksellista historiaa
Kivikaudelta sekä kivi- ja pronssikauden taitteesta peräisin olevat esinelöydöt osoittavat, että alueella asuttiin jo ennen kirjallisia lähteitä. Kittilän kylähistoria käyttää varhaisista metsästyksellä ja kalastuksella eläneistä yhteisöistä vanhaa suomenkielistä nimitystä metsälappalaiset ja mainitsee heidän kesäpaikkojaan nykyisten kylien alueella. Sama paikallishistoria kertoo yli kymmenestä vanhasta uhripaikasta, joista tunnetuimpiin kuuluu Taatsin seita Pokassa. Tiedot liittyvät alueen saamelaishistoriaan ja paikallishistorian sanastoon; elävää kulttuuria ei pidä muuttaa matkailufolkloreksi eikä pyhää paikkaa pelkäksi rekvisiitaksi.
Kittilä mainitaan vuoden 1553 veroluettelossa muodossa Kijckele. Kappelikunta siitä muodostui 1828, itsenäinen pitäjä 1854 ja uuden kunnallishallinnon ensimmäinen kuntakokous pidettiin vuonna 1868. Kirkonkylän puinen kirkko suunniteltiin Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan ja rakennettiin 1829–1831. Kirkko laajennettiin 1800-luvun lopulla, ja se säästyi Lapin sodan tuholta vuonna 1944, vaikka suurin osa kirkonkylän rakennuksista tuhoutui. Kunnan suunnitteluhistoria toistaa paikallisen anekdootin, jonka mukaan kirkon säästi Engelin saksalainen syntyperä; lähde kirjaa sen kertomuksena, ei osoitettuna syynä.
Levi ja Sirkka: matkailukeskus kylän sisällä
Levi on ympärivuotinen matkailu- ja tapahtumakeskus Sirkan kylässä, joka kuuluu Kittilän kuntaan. Levitunturin huippu nousee 531 metriin merenpinnasta. Talvella rinteiden ja hissien rinnalla voi hiihtää laduilla, lumikenkäillä ja lähteä moottorikelkka- tai luonto-opastukselle. Lumettomana aikana samoihin maisemiin pääsee patikoiden, pyöräillen ja kausittain hisseillä; järvet ja joet tuovat lisää vaihtoehtoja ulkoiluun. Sirkan tiiviistä keskustasta löytyvät ravintolat, kahvilat, kaupat, välinevuokraamot, majoitus ja perhepalvelut. Sesonkina kylä on vilkas, mutta metsä- ja tunturireiteille pääsee jo läheltä keskustaa.
Levi on hyvä tukikohta, muttei korvaa muuta kuntaa. Noin kolmessakymmenessä kylässä yhteys Ounasjokeen, metsiin, jänkiin, poronhoitoon, maatalouteen ja matkailuun on erilainen. Pohjoisen vuodenajat rytmittävät arkea: talven hämäryys, kesän valo ja syksyn ruska ovat todellisia ilmiöitä, mutta sää ja lumiolot vaihtelevat. Tarkista reittien kunto, sää ja palvelujen kausiaukiolot ennen lähtöä.
Taiteilijakoteja, museoita ja kirkko
Kittilässä on harvinaisen paljon taiteilijoihin liittyviä käyntikohteita. Kaukosessa, Ounasjoen varrella sijaitseva Särestöniemi-museo säilyttää taidemaalari Reidar Särestöniemen kotia ja taidetta luonnon keskellä olevassa rakennusryhmässä. Museo valittiin Vuoden museoksi vuonna 2026. Rakennukset ovat erillään toisistaan, polut ovat epätasaisia ja vain kahvilarakennus on esteetön; museon omista vierailutiedoista kannattaa tarkistaa sopivat järjestelyt. Leviltä ajetaan tietä 79 Kaukoseen ja edelleen opasteiden mukaan soratietä; merkityltä pysäköintialueelta on noin 400 metrin kävely kahvilalle ja lipunmyyntiin.
Kittilän kirkonkylällä Palsa-museo toimii taiteilija Kalervo Palsan (1947–1987) kodissa ja ateljeessa. Säilynyt työhuone ja seinille konservoidut maalaukset avaavat suoran, paikoin vaikean näkymän provokatiivisista ja synkistä teoksista tunnetun taiteilijan maailmaan. Museo on kausittain avoinna, joten vierailu kannattaa ajoittaa julkaistujen tietojen mukaan. Kittilän puukirkossa on toisenlainen historiallinen kerros: siellä on vuonna 1687 valmistunut barokkisaarnastuoli Keminmaan Laurilasta sekä vuonna 1831 lahjoitettu alttaritaulu. Taide- ja kirkkokohteet kertovat, ettei kunnan kulttuuri ole vain laskettelukeskuksen oheisohjelmaa.
Joet, tunturit ja toimiva elinkeinoalue
Ounasjoki kulkee Kittilän halki ja on keskeinen osa sen maantiedettä. Se yhdistää kyliä, tarjoaa puitteita kalastukselle ja melonnalle ja avaa maisemia, jotka poikkeavat Levin rakennetusta keskustasta. Kunnan kuvaama Kapsajoen vesiretkeilyreitti kulkee 95 kilometriä Pyhäjärveltä Kittilän pohjoisosasta Ounasjoelle Sirkkaan. Matkan varrella on kaksitoista taukopaikkaa, joista vain osaan pääsee autolla. Reittiä ei pidä pitää hetken mielijohteesta lähdettävänä lyhyenä melontana: tarkista vedenkorkeus, rantautumispaikat ja paikalliset ohjeet.
Matkailu on yksi Kittilän vahvoista toimialoista, kaivostoiminta toinen. Agnico Eaglen operoima maanalainen kultakaivos aloitti kaupallisen tuotannon vuonna 2009, ja yhtiö kuvaa sitä Euroopan suurimmaksi ensisijaiseksi kultakaivokseksi. Matkailu ja kaivoselinkeino tuovat työtä, mutta myös kylien palvelut ja muu yritystoiminta kuuluvat kunnan nykykuvaan. Käyntikohteita on eri puolilla aluetta: Raattaman tunturimaisemat ja Pallas–Yllästunturin kansallispuiston lähiseutu, Pöntsön Ruoppaköngäs sekä Pokan Taatsin seita. Noudata opasteita, kunnioita maanomistajia ja huomioi kulttuuripaikkojen luonne.
Saapuminen ja liikkuminen
Kittilän lentoasemalta on noin viisi kilometriä kirkonkylän keskustaan ja viisitoista kilometriä Leville. Lentoaseman ja Levin välillä liikennöi bussiyhteyksiä, mutta Finavian mukaan pääsesonkien ulkopuolella osa kuljetuksista toimii kutsuliikenteenä ja ennakkovarauksella. Lentoja Helsingistä ja kausittain muualta Euroopasta on tarjolla, mutta reitit vaihtuvat vuodenajan mukaan. Tarkista lennot ja varmista, että kuljetus lähtee oman saapumisesi aikaan; lentoasemalta saa myös taksin ja vuokra-auton.
Kylien ja kirkonkylän välillä kunta järjestää asiointiliikennettä, joka kulkee nimettyinä viikonpäivinä ja vaatii usein ennakkotilauksen. Kyse ei ole tiheästä, ilman suunnittelua käytettävästä verkosta. Matkahuollosta voi etsiä kaukoliikenteen yhteyksiä Muonioon ja muualle Länsi-Lappiin. Toimiva matkasuunnitelma voi varata yhden päivän Leville ja Sirkkaan, toisen Kittilän kirkonkylälle ja museoille sekä oman päivän Kaukoseen tai joki- ja tunturiretkelle. Välimatkat ovat suuria, joten tarkista aikataulut, museoiden aukiolo ja reittien olosuhteet ennen majoituspaikasta lähtemistä.